Digitaaliset alustat Kiertotalouden ajatuksissa ja teksteissä puhutaan paljon digitalisaation tuomasta murroksesta ja muutoksesta sekä digitaalisten alustojen mahdollisuuksista tuoda uudenlaista kasvua ja liiketoimintaa yrityksille. Etenkin erilaisten digitaalisten markkinapaikkojen tuleminen ja syntyminen on jo nyt luonut uusia arvonluonnin mahdollisuuksia erikokoisten yritysten, mikroyrittäjien sekä kuluttajien ja käyttäjien välille, unohtamatta myöskään oppilaitoksia ja niiden mahdollisuuksia tulevaisuuden digialustoilla. Digitaalisten alustojen ja markkinapaikkojen uudet liiketoimintamallit ottivat oman paikkansa nopeasti uudenmallisissa kiertotalouden ajatuksissa – osana työkalupakkia. Parhaimmillaan ja optimaalisesti hyödynnettynä uudenaikaiset digitaaliset palvelut auttavat käyttäjiä ja yrityksiä hyödyntämään niukentuvia resursseja entistä tehokkaammin. Yksi digitaalisista palveluista, jotka ovat tuoneet selviä hyötyjä monen ihmisen elämään on hävikkiruoan parempi hallinnointi ja hävikkiruoka saadaan kaatopaikan sijaan ihmisten lautasille. Digitaalisten alustojen taustalla on ajatus resurssitehokkuudesta, mikä onkin digitaalisen liiketoiminnan peruspiirre: palveluiden tärkeimmät osat tuotetaan verkossa ja mobiilista, siten että ne eivät kuluta varsinaisesti mitään raaka-aineita, vaikka itse palveluita kulutetaan todellisessa fyysisessä ympäristössä. Tämän lisäksi on toki olemassa myös internetissä mainostettavia palveluita, joiden kohdalla myös lopullisen tuotteen käyttö tapahtuu internetissä. Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi nettikasinot ChelseaPalace tai Guts casino, jotka eivät kuluta lainkaan luonnonvaroja. Palvelut toimivat täysin internetin välityksellä, jättämättä minkäänlaista hiilijalanjälkeä.

Vertaiskauppa – mitä se on? Sitä mukaan, kun ihmisten ajatuksiin ja toimintaan tulee entistä enemmän mukaan kestävä kuluttaminen ja tuotteiden mahdollinen uudelleenkäyttö, ovat käytettyjen tavaroiden erilaiset kauppapaikat lisääntyneet ja niiden suosio kasvanut huimasti viimeisten vuosien aikana. Suosioksi ei riitä se, että ostaminen olisi helppoa tai tuotteet edullisia, vaan vetovoimaan liittyy myös sosiaalisuus ja tuotteiden mahdolliset tarinat. Toisaalta yhtenä selityksenä voi olla myös pienituloisten perheiden määrän huima lisääntyminen ja käytettävissä olevan rahan väheneminen, mikä on johtanut tavaroiden hankintaan vaihtoehtoisia väyliä pitkin – ei ole yksinkertaisesti varaa ostaa tuotteita uutena, ja tämä suuntaus on kasvamassa kohisten koko läntisessä yhteiskuntarakenteessa.

Case tori.fi Torin juuret juontavat itseasiassa Ruotsiin ja vuoteen 2000, sillä silloin Ruotsissa aloitti Blocket.se palvelu, joka sittemmin kasvoi Suomeen tori.fi palveluna ja otti markkinat haltuun omalla toiminnallaan noin kuudessa vuodessa. Nykyään palvelu ottaa vastaan reilut 30 000 ilmoitusta päivissä autoista, asuntoihin ja vaikka minkälaisiin kulutustavaroihin. Tori on osa 30 maan kattavaa norjalaista Schbisted konsernia. Tori.fi ei ole enää pelkästään yksityisten markkinapaikka vaan palvelualustan mahdollisuudet ovat tulleet saataville myös yrityksille ja esimerkiksi Lundia myy omia outlet tuotteitaan jo nyt suoraan Torin sekä muiden saatavilla olevien markkinapaikkojen sivustoilla. Uudenaikaiset markkinapaikat ovat luonnollisesti saaneet joukkoonsa myös epärehellisiä ihmisiä ja monet huijatuiksi tulleista osoittavat itse markkinapaikkoja syyllisiksi, vaikka itseasiassa syy on vielä kypsymättömissä kauppatavoissa ja ihmisten kokemuksessa – vanha sanonta, älä osta sikaa säkissä toimii yhä vielä tänäänkin, mutta toimet ovat vain muuttuneet, millä voidaan varmistaa sekä ostaja että myyjä, sekä varsinainen kauppatavara.

Ruokahävikki ja digiratkaisut Yksi eniten esillä olleista digitaalisista kiertotalouden menetystarinoista ovat erilaiset ratkaisut ruokahävikin vähentämiseksi. Tosiasia on, että aina tulee hävikkiä, mutta meillä on mahdollisuuksia sen selkeään vähentämiseen monella eli sektorilla.

Lunchie Meillä on Suomessa esimerkiksi Lunchie niminen kasvuyritys, joka auttaa lounasravintoloita myymään ylijääviä lounasannoksia suoraan asiakkaille mobiilipalvelun kautta. Mobiilisovelluksen ladanneet ihmiset voivat etsiä ja ostaa ruoka-annoksia ja noutaa ne ravintolasta sovitusti. Palvelun ovat kehittäneet yhteistyössä koodarit, ravintolat ja asiakkaat, jotka oikeasti haluavat vähentää hävikkiä. Yrityksen suunnitelmat sisältävätkin idean ja liiketoimintamallin vieminen Euroopan suuriin kaupunkeihin ja keskittymiin, koska kyseessä on periaatteessa kuitenkin vain digitaalinen alusta, jolla mahdollistetaan uudenlainen toiminta ja ajattelumalli. Toiminnassa mukana olevat yritykset pystyvät vähentämään omia jätemääriään ja saamaan edes jonkinlaisen rahallisen korvauksen muuten hukkaan menneistä tuotteista. Monet asiakkaat ovat myös ottaneet toiminnan vastaan positiivisesti ja toiminta on osoittanut ravintoloiden puolelta vastuullisuutta sekä valmiutta kehittää uusia, innovatiivisia palveluita asiakkaille. Ruokahävikkiä vastaan on alettu taistelemaan myös muilla rintamilla ja markkinoille on tullut esimerkiksi kauppapaikka, missä yksityiset saavat ostaa tuotteita, joiden myyntipäivät ovat juuri menossa umpeen, mutta jotka ovat vielä aivan täysin syömäkelpoisia – tuotteita, joita ei voi enää myydä ketjuille tai kaupoille varastoon, voidaan nyt myydä edullisesti suoran kuluttajille ja näin saadaan jälleen yhdellä tavalla vähennettyä hävikkiä. Lassila&Tikanoja taasen on luonut digipalvelu Hävikkimestarin, jonka avulla seurataan ruokahävikkiä ruoan valmistuksen, tarjoilun, varastoinnin, tilauksien, raaka-aineiden ja pois heitettyjen tuotteiden kautta. Hävikkimestari tekee näkyväksi sen, mitä ja missä hävikkiä syntyy, mikä saa hävikin syntymään ja miten saadaan se hävikki pienettyä esimerkiksi lisäämällä henkilökunnan koulutusta – tämä selvitys ja koulutus voi vähentää hävikkiä jopa 45%, joka merkitsee ravintolalle kuin ravintolalle oikeita säästettyjä euroja.